Sulautumiset ja yritysostot (M&A) Liettuassa

Sulautuminen on yksi yhtiöiden yritysjärjestelymuodoista. Yritysjärjestely on prosessi, jossa oikeushenkilö lakkaa olemasta joutumatta selvitystilaan. On hyvä huomata, että yritysjärjestelyä ei pidä sekoittaa yritysmuodon muutokseen. Yritysmuodon muutoksessa yritys vaihtaa muotoaan ja uusi yritysmuoto on edeltäjänsä oikeuksien ja velvollisuuksien perijä.

Sulautumisia ja yrityskauppoja säätelee pääasiassa kolme lakia Liettuassa:

• Yksityisoikeuden kokoelma (civil code) määrittää sulautumisten pääperiaatteet ja määritelmät
• Yrityslaki määrittää sulautumisen täytäntöönpanomenettelyn
• Kilpailulaki määrittää sulautumisen valvonnan ja arkistoinnin vaatimukset

Sulautumisten ja yrityskauppojen perusta on määritelty Liettuan tasavallan siviilikoodissa (civil code). Kahdeksas luku käsittelee yritysjärjestelyjä ja selvitystilaa. Laki tunnistaa kahdenlaiset vakauttamiset Liettuassa:

• Absorptiosulautuminen on vakauttamistyyppi, jossa yksi tai useampi yhtiö lisätään toiseen yhtiöön ja vastaanottava yhtiö ottaa kaikki siihen yhdistettävien yhtiöiden oikeudet ja velvollisuudet itselleen;
• Kombinaatiosulautuminen on vakauttamistyyppi, jossa yksi tai useampi yhtiö sulautuu perustamalla uuden yhtiön, joka ottaa kaikki sulautuvien yhtiöiden oikeudet ja velvollisuudet itselleen.

Päätöksen yritysjärjestelystä (mukaan lukien sulautumisesta) voivat tehdä yrityksen jäsenet (esim. omistajat, osakkeenomistajat) yhtiön perustamissopimuksessa määritellyllä enemmistöpäätöksellä, kuitenkin vähintään 2/3 enemmistöllä yhtiökokouksen osallistujien äänimäärästä. Sulautumisessa, jossa yhtiö sulautuu toiseen, päätös yhtiön uudelleenjärjestelystä voidaan tehdä myös vastaanottavan yhtiön päättävissä yhtiöelimissä.

Ennen sulautumista siihen osallistuvien yhtiöiden päättävien elinten tulee valmistella sulautumisen edellytykset. Sulautumisen edellytysten tulee sisältää tiedot uudelleenjärjestelyyn osallistuvista yhtiöistä, minkä tyyppisestä uudelleenjärjestelystä on kyse, sulautumisen aikataulu ja milloin uusi yhtiö ottaa itselleen oikeudet ja velvollisuudet sulautuvilta yhtiöiltä. Riippumattoman asiantuntijan tulee arvioida vaaditut edellytykset, mikäli laissa on niin erikseen määrätty. Edellytyksien lisäksi sulautuvien yhtiöiden tulee laatia raportit, joissa selitetään, mitä sulautumisella pyritään saavuttamaan sekä sulautumisen edellytykset, aikataulu ja taloudelliset syyt. Yksinkertaistetussa uudelleenjärjestelyssä riippumattoman asiantuntijan lausuntoa ja sulautumisraportteja ei kuitenkaan vaadita. Yksinkertaistettua uudelleenjärjestelyä, (sulautumista) voidaan soveltaa, jos yhtiö, johon toinen yhtiö sulautuu, on kyseisen yhtiön ainoa omistaja (osakkeenomistaja). 

 Vaikutukset yrityksille Liettuassa 

Yhtiölaki säätelee yhtiöiden uudelleenjärjestelymenettelyä tarkemmin. Siinä määritellään, että päätös sulautumisesta tulee tehdä yleisessä yhtiökokouksessa ja hahmotellaan ehdot sulautumiseen valmistelulle ja muut menettelyt. Yrityksen raporttiin sulautumisen ehdoista täytyy sisällyttää tilintarkastajan lausunto raportista. Raporttia ei tarvitse liittää, jos kaikki osakkeenomistajat katsovat, että lausunto ei ole tarpeellinen. Raportti sulautumisen ehdoista täytyy tehdä vähintään 30 päivää ennen yhtiökokousta, jossa päätetään sulautumisesta. Sulautumisehtojen lisäksi on laadittava uusi yhtiöjärjestys. Ehdot ja niitä koskeva arviointiraportti tulee toimittaa valtion rekisteriin, kun ilmoitus sulautumisesta tehdään. Sulautumisen ehdot täytyy ilmoittaa sanomalehdessä vähintään 30 päivää ennen yhtiökokousta. Rekisteriin on myös toimitettava sulautumisen jälkeen jatkavan yhtiön yhtiöjärjestys.

Yllä mainittujen asiakirjojen lisäksi yhtiöiden hallitusten tulee valmistella raportti sulautumisen tavoitteista, josta käy ilmi myös sulautumisen ehdot, aikataulu, ja oikeudelliset ja taloudelliset perusteet (erityisesti osakkeenvaihdon suhde ja osakkeiden luovutus sulautumisen jälkeen). Raporttia ei tarvitse laatia, jos kaikki osakkeenomistajat niin päättävät. Suljettujen osakeyhtiöiden tarvitsee laatia raportti vain, jos osakkeenomistajat, joilla on yli 1/10 äänistä, sitä pyytävät. 

Yhtiökokousta, jota ei tule kutsua koolle ennen kuin 30 päivää on kulunut sulautumisilmoituksesta, päättää sulautumisesta ja sen ehdoista. Päätös täytyy tehdä vähintään 2/3 äänimäärällä kokoukseen osallistuneiden annetuista äänistä. Päätös osakkeenomistajien kokouksesta tulee toimittaa valtion rekisteriin. 

Yksinkertaistettuja ehtoja on olemassa, kun yhtiö sulautuu toiseen yhtiöön joka kontrolloi sulautuvan yhtiön 100% tai 90% osakkeista.

Sulautuminen on valmis, kun valtion rekisteri on rekisteröinyt kaikki sulautumisesta seuraavat uudet yhtiöt ja niiden yhtiöjärjestykset. Yhtiö rekisteröidään, kun sen osakkeenomistajat ovat valinneet sille yhtiökokouksessa kaikki tarvittavat hallintoelimet.

 Sulautumisten valvonta Liettuassa 

Sulautumiset ovat Liettuassa kilpailuvalvonnan alaisia, sillä laki kilpailuoikeudesta määrittelee keskittymäksi sulautumisen, jossa vähintään yksi sulautuvista yhtiöistä lakkaa olemasta. Tämä laki hahmottaa sulautumisiin sovellettavat menettelyt keskittymien valvomiseksi.

Kilpailuneuvosto on elin, joka on vastuussa keskittymien valvonnasta Liettuassa. Kilpailulain mukaan neuvostolle tulee ilmoittaa sulautumisesta, jos sulautuvien yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto ylittää 14,5 miljoonaa EUR ja jos jokaisen yrityksen liikevaihto on enemmän 1,45 miljoonaa EUR. Tietyissä tapauksissa Kilpailuneuvosto saattaa pyytää ilmoituksen tekemistä, vaikka kyseiset yhtiöt eivät saavuta kynnystä 12 kuukauden sisällä sulautumisesta, mikäli se katsoo, että sulautuminen saattaa rajoittaa kilpailua.

Jos ilmoitus on vaadittu, kaikkien sulautumiseen osallistuvien osapuolten tulee tehdä ilmoitus kilpailuneuvostolle ja saada siltä hyväksyntä. Ilmoitusasiakirjan tulisi sisältää rekisteröintitiedot sulautuvista yhtiöistä, syyt ja kuvaus tavasta, jolla keskittyminen tehdään, yritysten tilinpäätökset, myynti ja arviointi markkinaosuuksista tietyillä markkinoilla, tietoa kilpailijoista ja muut kuvaavat tiedot.

Ilmoitus vastaanotetusta sulautumisilmoituksesta julkaistaan kilpailuneuvoston internet-sivuilla. Vastaanottoilmoitus sisältää tiedot keskittymisen muodosta ja siihen osallistuvista osapuolista.

Kilpailuneuvoston tulee arvioida sulautumisilmoitus ja antaa siitä päätös 4 kuukauden sisällä hakemuksesta. Neuvoston tulee kuitenkin kuukauden kuluessa sulautumisilmoituksen vastaanottamisesta joko hyväksyä sulautuminen tai päättää, että se tulee arvioimaan sulautumista lisää ja täten ilmoittaa tästä sulautumiseen osallistuville osapuolille.

Sulautumisilmoituksen arvioinnin jälkeen Kilpailuneuvoston tulee antaa jokin seuraavista päätöksistä:

• Hyväksyä sulautuminen siten kuin se on kuvailtu siitä tehdyssä ilmoituksessa;
• Hyväksyä sulautuminen asettaen tiettyjä ehtoja ja velvoitteita yhtiöille ja niissä määräysvaltaa käyttäville yhtiöelimille;
• Kieltäytyä myöntämästä lupaa sulautumiselle.

Laiminlyönti hakea Kilpailuneuvoston hyväksyntää ennen sulautumisen saattamista päätökseen voi johtaa sakkoon, joka määrällisesti voi olla jopa 10 % osallistuvien yritysten liikevaihdosta.  Kilpailuneuvoston päätöksestä voidaan valittaa hallintotuomioistuimeen 20 päivän sisällä päätöksen vastaanottamisesta tai sen julkaisusta Kilpailuneuvoston internet-sivuilla.

Sulautumisista on olemassa ainoastaan vähän oikeuskäytäntöä. Vuodesta 1996 on käsitelty ainoastaan 4 tapausta, joissa Neuvoston päätöksestä on valitettu. Kolmessa tapauksessa kantaja perui hakemuksensa ennen kuin asian kuulemiset alkoivat. Kilpailuneuvosto on ainoastaan kerran vastustanut sulautumista – vuonna 2007 se vastusti usean tienrakennusyrityksen tavoitetta muodostaa yhteenliittymä.

 ALV Liettuassa 

Jos yhtiöt ovat sulautuneet ja vastaanottava yhtiö ottaa kaikki hankittavan yhtiön velvollisuudet, omaisuudensiirrosta ei lasketa arvonlisäveroa. Omaisuuden täytyy kuitenkin ilmetä kirjanpidossa tai varojensiirtosopimuksessa, joita kumpaakin koskee 0 % ALV.

 Rajat ylittävä sulautuminen ja verotus Liettuassa 

Liettua on harmonisoinut lakinsa vastaamaan Euroopan Unionin vaatimuksia. Yksi tärkeimmistä rajat ylittäviä osakeyhtiöiden sulautumisia sääntelevistä direktiiveistä on 2005/56/EC. Se täyttää tärkeän raon Euroopan yhtiö-oikeudessa luomalla yksinkertaistetun rungon, jossa yleissäännön mukaan jokaista sulautuvaa yhtiötä sääntelevät kansallisen oikeuden sulautumista koskevat säännöt.

Liettuan kansallisista laeista muutamat sääntelevät rajat ylittäviä sulautumisia:

• Laki osakeyhtiöiden rajat ylittävistä sulautumisista (Tämä laki sääntelee niiden yhtiöiden rajat ylittäviä sulautumisia, joiden oikeudellinen muoto Liettuan lakien perusteella katsotaan julkiseksi tai yksityiseksi osakeyhtiöksi).
  
  Rajat ylittävässä sulautumisessa yksi tai useampi julkinen osakeyhtiö sulautuu toiseen julkiseen osakeyhtiöön vastaten yhtiömuodoltaan julkista osakeyhtiötä. Vaihtoehtoisesti yksi tai useampi yksityinen osakeyhtiö sulautuu toiseen yksityiseen osakeyhtiöön vastaten yhtiömuodoltaan yksityistä osakeyhtiötä. Sulautumisen jälkeisten yhtiöiden tulee olla muodostettu toisen Euroopan sopimusvaltioin lakien mukaisesti ja niillä tulee olla kotipaikka, keskushallinto, ja päätoimipaikka Euroopan talousalueen sisällä.
• Laki yhtiön työntekijöistä koskien rajat ylittäviä osakeyhtiöiden sulautumisia. (Tämä laki tarjoaa oikeuksia ja velvollisuuksia rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien osakeyhtiöiden työntekijöille.)

Liettuan kansalliset rajat ylittävien sulautumisten verotusta koskevat lait, samoin kuin yhtiö- ja verolait, on saatettu yhdenmukaiseksi Euroopan Unionin lainsäädännön. Neuvoston direktiivi 90/434/ETY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1990, eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä on implementoitu Liettuan verolakiin.

On huomattava, että ennen sulautumista tuloveroa maksetaan kaikista Liettuassa saaduista tuloista; se tarkoittaa, että liettualaisen yhtiön tulee maksaa yhtiöveroa vuodelta 2010 (lokakuun 1. päivään asti) ja 1.1.2010 lähtien sulautumispäivään asti. Mikäli liettualainen yhtiö ei maksa tätä veroa, veron maksaminen Liettuan talousarvioon jää sulautumisen jälkeen ulkomaisen yhtiön vastuulle. Tämän takia verojen maksaminen ja sen kohde on yleensä päätetty neuvotteluissa. Yhtiövero on tällä hetkellä 15 %.

Mikäli liettualainen yhtiö lakkaa olemasta absorptio- tai kombinaatiosulautumisen seurauksena ja tilalle jää ulkomainen yhtiö, tätä yhtiötä ei tulla verottamaan Liettuassa, mikäli se ei harjoita liiketoimintaa Liettuassa.

Jos ulkomainen yhtiö harjoittaa liiketoimintaa Liettuassa, edellytykset kiinteälle toimipaikalle Liettuassa voi täyttyä. Se tarkoittaa, että yhtiön tulee tällöin maksaa veroa 15 % Liettuassa niistä voitoista, jotka kiinteä toimipaikka on ansainnut.

Verosopimusten mukaan Liettuan ja tietyn maan välisistä oikeuksista ja velvollisuuksista päätettäessä kiinteä toimipaikka tarkoittaa kiinteää liikepaikkaa, jonka kautta yrityksen toimintaa kokonaan tai osittain harjoitetaan. Termi ‘kiinteä toimipaikka’ sisältää erityisesti: johtopaikan; sivuliikkeen; toimiston; tehtaan; työpajan; ja kaivoksen; öljy-, tai kaasulähteen, louhoksen tai muun paikan, josta luonnonvaroja voidaan ottaa.